erotteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaerotteleminen (38)
- lajitteleminen, erit. puutavaran lajitteleminen erottelulla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erotteleminen | erottelemiset |
| genetiivi | erottelemisen | erottelemisten erottelemisien |
| partitiivi | erottelemista | erottelemisia |
| akkusatiivi | erotteleminen; erottelemisen |
erottelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erottelemisessa | erottelemisissa |
| elatiivi | erottelemisesta | erottelemisista |
| illatiivi | erottelemiseen | erottelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erottelemisella | erottelemisilla |
| ablatiivi | erottelemiselta | erottelemisilta |
| allatiivi | erottelemiselle | erottelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erottelemisena (erottelemisna) |
erottelemisina |
| translatiivi | erottelemiseksi | erottelemisiksi |
| abessiivi | erottelemisetta | erottelemisitta |
| instruktiivi | – | erottelemisin |
| komitatiivi | – | erottelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | erottelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
erottelemis- | |