esikoinen

Katso artikkeli Esikoinen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

esikoinen (38)

perheen ensimmäinen lapsi

Ääntäminen

IPA: /ˈe.siˌkoi.nen/

tavutus: e‧si‧koi‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	esikoinen	esikoiset
genetiivi	esikoisen	esikoisten esikoisien
partitiivi	esikoista	esikoisia
akkusatiivi	esikoinen; esikoisen	esikoiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	esikoisessa	esikoisissa
elatiivi	esikoisesta	esikoisista
illatiivi	esikoiseen	esikoisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	esikoisella	esikoisilla
ablatiivi	esikoiselta	esikoisilta
allatiivi	esikoiselle	esikoisille
muut sijamuodot
essiivi	esikoisena (esikoisna)	esikoisina
translatiivi	esikoiseksi	esikoisiksi
abessiivi	esikoisetta	esikoisitta
instruktiivi	–	esikoisin
komitatiivi	–	esikoisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	esikoise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	esikois-

Käännökset

1. perheen ensimmäinen lapsi

englanti: firstborn
ruotsi: förstfödd

saksa: Erstgeborene m./f., der/die Älteste (von den Kindern)

Liittyvät sanat

Vastakohdat

kuopus

Yhdyssanat

esikoiskokoelma, esikoisoikeus, esikoispoika, esikoisteos, esikoistytär

Aiheesta muualla

esikoinen Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=esikoinen&oldid=4671113”