etikka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- lähes väritön mauste ja säilöntäaine, jota voidaan valmistaa alkoholipitoisista aineista etikkahappokäymistä hyödyntäen tai yleensä synteettisestä etikkahaposta vedellä laimentamalla
- mauste-etikka, säilöntäetikka
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈet̪ikːɑ/
- tavutus: e‧tik‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | etikka | etikat |
genetiivi | etikan | etikoiden etikoitten etikkojen (etikkain) |
partitiivi | etikkaa | etikoita etikkoja |
akkusatiivi | etikka; etikan |
etikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | etikassa | etikoissa |
elatiivi | etikasta | etikoista |
illatiivi | etikkaan | etikkoihin etikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | etikalla | etikoilla |
ablatiivi | etikalta | etikoilta |
allatiivi | etikalle | etikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | etikkana | etikkoina etikoina |
translatiivi | etikaksi | etikoiksi |
abessiivi | etikatta | etikoitta |
instruktiivi | – | etikoin |
komitatiivi | – | etikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | etika- | |
vahva vartalo | etikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaSuomen kieleen muinaisruotsin sanasta ätika tai sen varhaismuodosta ettickia, johon pohjautuu nykyruotsin ättika.[1] Ruotsiin sana siirtyi keskialasaksan sanasta etik, joka perustuu muinaisalasaksan sanaan ecid.[2] Saksaan sana siirtyi latinan sanasta acetum, joka on johdos verbistä acere, olla hapan.[1] Sanan varhaisimmat kirjalliset esiintymiset ovat 1540-luvun Upsalan evankeliumikirja ja 1543 ilmestynyt Mikael Agricolan ABCkiria.[3]
Käännökset
muokkaa1. mauste ja säilöntäaine
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: etikoitua
Yhdyssanat
muokkaaetikkabakteeri, etikkaeetteri, etikkaesteri, etikkaesanssi, etikkahappo, etikkakurkku, etikkakäymineb, etikkaliemi, etikkapunajuuri, jääetikka, puuetikka, pöytäetikka, ruokaetikka, sabadillietikka, täietikka, viinietikka, väkiviinaetikka
Aiheesta muualla
muokkaa- etikka Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 3550 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ 1,0 1,1 Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 135. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja, osa 1, s. 109. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992. ISBN 951-717-692-9.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 42. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.