Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

fallos (39)

  1. siitin, erityisesti erektiossa
  2. siitintä kuvaava symboli; fallossymboli

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈfɑlːos/
  • tavutus: fal‧los

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fallos fallokset
genetiivi falloksen fallosten
falloksien
partitiivi fallosta falloksia
akkusatiivi fallos;
falloksen
fallokset
sisäpaikallissijat
inessiivi falloksessa falloksissa
elatiivi falloksesta falloksista
illatiivi fallokseen falloksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi falloksella falloksilla
ablatiivi fallokselta falloksilta
allatiivi fallokselle falloksille
muut sijamuodot
essiivi falloksena falloksina
translatiivi fallokseksi falloksiksi
abessiivi falloksetta falloksitta
instruktiivi falloksin
komitatiivi falloksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fallokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
fallos-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • fallos Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

fallos

  1. (taivutusmuoto) monikko sanasta fallo

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

fallos yl. (2) (yks. määr. fallosen [luo], mon. epämäär. fallosar [luo], mon. määr. fallosarna [luo])

  1. fallos

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈfalɔs/

Aiheesta muualla muokkaa

  • fallos Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

fallos

  1. fallos