Substantiivi

muokkaa

fiksuus (40)

  1. se, että on fiksu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈfiksuːs/
  • tavutus: fik‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fiksuus fiksuudet
genetiivi fiksuuden fiksuuksien
partitiivi fiksuutta fiksuuksia
akkusatiivi fiksuus;
fiksuuden
fiksuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi fiksuudessa fiksuuksissa
elatiivi fiksuudesta fiksuuksista
illatiivi fiksuuteen fiksuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi fiksuudella fiksuuksilla
ablatiivi fiksuudelta fiksuuksilta
allatiivi fiksuudelle fiksuuksille
muut sijamuodot
essiivi fiksuutena fiksuuksina
translatiivi fiksuudeksi fiksuuksiksi
abessiivi fiksuudetta fiksuuksitta
instruktiivi fiksuuksin
komitatiivi fiksuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo fiksuude-
vahva vartalo fiksuute-
konsonantti-
vartalo
fiksuut-

Etymologia

muokkaa

sanan fiksu vartalosta fiks- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • fiksuus Kielitoimiston sanakirjassa