flambeeraaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaflambeeraaminen (38)
- teonnimi verbistä flambeerata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | flambeeraaminen | flambeeraamiset |
genetiivi | flambeeraamisen | flambeeraamisten flambeeraamisien |
partitiivi | flambeeraamista | flambeeraamisia |
akkusatiivi | flambeeraaminen; flambeeraamisen |
flambeeraamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | flambeeraamisessa | flambeeraamisissa |
elatiivi | flambeeraamisesta | flambeeraamisista |
illatiivi | flambeeraamiseen | flambeeraamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | flambeeraamisella | flambeeraamisilla |
ablatiivi | flambeeraamiselta | flambeeraamisilta |
allatiivi | flambeeraamiselle | flambeeraamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | flambeeraamisena (flambeeraamisna) |
flambeeraamisina |
translatiivi | flambeeraamiseksi | flambeeraamisiksi |
abessiivi | flambeeraamisetta | flambeeraamisitta |
instruktiivi | – | flambeeraamisin |
komitatiivi | – | flambeeraamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | flambeeraamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
flambeeraamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi flambeerata + johdin -minen