flekti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
flekti (5)
- (puhekieltä) tuuletin
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈfle̞kt̪i]
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | flekti | flektit |
genetiivi | flektin | flektien (flektein) |
partitiivi | flektiä | flektejä |
akkusatiivi | flekti; flektin |
flektit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | flektissä | flekteissä |
elatiivi | flektistä | flekteistä |
illatiivi | flektiin | flekteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | flektillä | flekteillä |
ablatiivi | flektiltä | flekteiltä |
allatiivi | flektille | flekteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | flektinä | flekteinä |
translatiivi | flektiksi | flekteiksi |
abessiivi | flektittä | flekteittä |
instruktiivi | – | flektein |
komitatiivi | – | flekteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | flekti- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- ruotsin substantiivista fläkt