tuuletin
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪uːlet̪in/
- tavutus: tuu‧le‧tin
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuuletin | tuulettimet |
| genetiivi | tuulettimen | tuulettimien tuuletinten |
| partitiivi | tuuletinta | tuulettimia |
| akkusatiivi | tuuletin; tuulettimen |
tuulettimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuulettimessa | tuulettimissa |
| elatiivi | tuulettimesta | tuulettimista |
| illatiivi | tuulettimeen | tuulettimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuulettimella | tuulettimilla |
| ablatiivi | tuulettimelta | tuulettimilta |
| allatiivi | tuulettimelle | tuulettimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuulettimena (tuuletinna) |
tuulettimina |
| translatiivi | tuulettimeksi | tuulettimiksi |
| abessiivi | tuulettimetta | tuulettimitta |
| instruktiivi | – | tuulettimin |
| komitatiivi | – | tuulettimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuulettime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuuletin- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. siipiä pyörittämällä ilmaa liikkeelle paneva laite
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tuuletin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaatuuletin
- (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä tuulettaa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C