fonotaksi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaafonotaksi (5)
- (kielitiede) säännöstö, jonka mukaan äänteet liittyvät tai voivat liittyä toisiinsa eri kielissä
- Fonotaksi suomen kielessä: suomessa ehkä leimaa antavin fonotaktinen sääntö on vokaalisointu, joka säätelee taivuttamista ja uusien sanojen muodostamista kielessämme. (fi.wikipedia.org)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈfo̞.no̞ˌt̪ɑk.s̠i]
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fonotaksi | fonotaksit |
| genetiivi | fonotaksin | fonotaksien (fonotaksein) |
| partitiivi | fonotaksia | fonotakseja |
| akkusatiivi | fonotaksi; fonotaksin |
fonotaksit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fonotaksissa | fonotakseissa |
| elatiivi | fonotaksista | fonotakseista |
| illatiivi | fonotaksiin | fonotakseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fonotaksilla | fonotakseilla |
| ablatiivi | fonotaksilta | fonotakseilta |
| allatiivi | fonotaksille | fonotakseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fonotaksina | fonotakseina |
| translatiivi | fonotaksiksi | fonotakseiksi |
| abessiivi | fonotaksitta | fonotakseitta |
| instruktiivi | – | fonotaksein |
| komitatiivi | – | fonotakseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fonotaksi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: fonotaksinen
Aiheesta muualla
muokkaa- fonotaksi Tieteen termipankissa