formaatio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaformaatio (3)
- muodostuma
- (anatomi) muodoltaan täsmällinen kudosrakenne
- (kasvitiede) erilaisten kasvillisuusalueiden muodostama kokonaisuus
- (geologia) muodostuma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈformɑːˌt̪io/
- tavutus: for‧maa‧ti‧o
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | formaatio | formaatiot |
| genetiivi | formaation | formaatioiden formaatioitten |
| partitiivi | formaatiota | formaatioita |
| akkusatiivi | formaatio; formaation |
formaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | formaatiossa | formaatioissa |
| elatiivi | formaatiosta | formaatioista |
| illatiivi | formaatioon | formaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | formaatiolla | formaatioilla |
| ablatiivi | formaatiolta | formaatioilta |
| allatiivi | formaatiolle | formaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | formaationa | formaatioina |
| translatiivi | formaatioksi | formaatioiksi |
| abessiivi | formaatiotta | formaatioitta |
| instruktiivi | – | formaatioin |
| komitatiivi | – | formaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | formaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. muodostuma
|