muodostuma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- muodostumisen tulos
- Jää auton tuulilasissa on haitallinen muodostuma.
- (geologia) formaatio, litologiaan perustuva alueellinen perusyksikkö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmuo̯dosˌt̪umɑ/
- tavutus: muo‧dos‧tu‧ma
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muodostuma | muodostumat |
| genetiivi | muodostuman | muodostumien (muodostumain) |
| partitiivi | muodostumaa | muodostumia |
| akkusatiivi | muodostuma; muodostuman |
muodostumat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muodostumassa | muodostumissa |
| elatiivi | muodostumasta | muodostumista |
| illatiivi | muodostumaan | muodostumiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muodostumalla | muodostumilla |
| ablatiivi | muodostumalta | muodostumilta |
| allatiivi | muodostumalle | muodostumille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muodostumana | muodostumina |
| translatiivi | muodostumaksi | muodostumiksi |
| abessiivi | muodostumatta | muodostumitta |
| instruktiivi | – | muodostumin |
| komitatiivi | – | muodostumine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muodostuma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- muodostuma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10