Substantiivi

muokkaa

fudis (39)

  1. (slangia) jalkapallo
    pelata fudista

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈfudis/
  • tavutus: fu‧dis

Taivutus

muokkaa
Taivutus (yleiskielessä)
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fudis fudikset
genetiivi fudiksen fudisten
fudiksien
partitiivi fudista fudiksia
akkusatiivi fudis;
fudiksen
fudikset
sisäpaikallissijat
inessiivi fudiksessa fudiksissa
elatiivi fudiksesta fudiksista
illatiivi fudikseen fudiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi fudiksella fudiksilla
ablatiivi fudikselta fudiksilta
allatiivi fudikselle fudiksille
muut sijamuodot
essiivi fudiksena fudiksina
translatiivi fudikseksi fudiksiksi
abessiivi fudiksetta fudiksitta
instruktiivi fudiksin
komitatiivi fudiksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo fudikse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
fudis-

Etymologia

muokkaa

Tavattu slangissa 1940–50-luvuilta lähtien.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ville Eloranta & Jaakko Leino: Sanaiset kansiot — suomen kielen vaietut vaiheet, s. 27. Helsinki: Gaudeamus, 2017. 978-952-495-412-9.