Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

gamma (9)[1]

  1. kreikan kielen kirjaimiston 3. kirjain: Γ, γ
  2. (slangia) gammahydroksivoihappo, GHB

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈgɑmːɑ/
  • tavutus: gam‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi gamma gammat
genetiivi gamman gammojen
(gammain)
partitiivi gammaa gammoja
akkusatiivi gamma;
gamman
gammat
sisäpaikallissijat
inessiivi gammassa gammoissa
elatiivi gammasta gammoista
illatiivi gammaan gammoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi gammalla gammoilla
ablatiivi gammalta gammoilta
allatiivi gammalle gammoille
muut sijamuodot
essiivi gammana gammoina
translatiivi gammaksi gammoiksi
abessiivi gammatta gammoitta
instruktiivi gammoin
komitatiivi gammoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo gamma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

gammaglobuliini, gammasäde, gammasäteily, gammayökkönen

Aiheesta muualla muokkaa

  • gamma Kielitoimiston sanakirjassa
  • gamma Tieteen termipankissa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

gamma (monikko gammas)

  1. gamma

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9