Substantiivi

muokkaa

ghetto (1-C)

  1. (historia) juutalaisten asuma umpikortteli tai kaupunginosa, juutalaiskortteri
  2. erillisen kansanryhmän kuten siirtolaisten tai mustien asuma ränsistynyt kaupunginosa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈget̪ːo/
  • tavutus: ghet‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ghetto ghetot
genetiivi gheton ghettojen
partitiivi ghettoa ghettoja
akkusatiivi ghetto;
gheton
ghetot
sisäpaikallissijat
inessiivi ghetossa ghetoissa
elatiivi ghetosta ghetoista
illatiivi ghettoon ghettoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ghetolla ghetoilla
ablatiivi ghetolta ghetoilta
allatiivi ghetolle ghetoille
muut sijamuodot
essiivi ghettona ghettoina
translatiivi ghetoksi ghetoiksi
abessiivi ghetotta ghetoitta
instruktiivi ghetoin
komitatiivi ghettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo gheto-
vahva vartalo ghetto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vaihtoehtoiset kirjoitusasut
muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ghetto Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

ghetto (monikko ghettos, ghettoes tai ghetti)

  1. ghetto

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

ghetto m.

  1. ghetto

Ranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

ghetto m.

  1. ghetto

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ghetto Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)