gini
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
gini (5)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈgini/, [ˈgini]
- tavutus: gi‧ni
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | gini | ginit |
genetiivi | ginin | ginien (ginein) |
partitiivi | giniä | ginejä |
akkusatiivi | gini; ginin |
ginit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ginissä | gineissä |
elatiivi | ginistä | gineistä |
illatiivi | giniin | gineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ginillä | gineillä |
ablatiivi | giniltä | gineiltä |
allatiivi | ginille | gineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | gininä | gineinä |
translatiivi | giniksi | gineiksi |
abessiivi | ginittä | gineittä |
instruktiivi | – | ginein |
komitatiivi | – | gineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | gini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
englantilainen laina[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- gini Kielitoimiston sanakirjassa
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
gini
- (historia) guinea, vanha Britannian rahayksikkö
Viitteet muokkaa
- ↑ Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.