glooria
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaglooria
- kunnia, maine
- Sankareiden ylle vuodatettiin glooriaa.
- säde- t. valokehä
- pyhimyskehä
- (optiikka) sumuvarjo
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈgloːriɑ/
- tavutus: gloo‧ri‧a
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | glooria | glooriat |
genetiivi | gloorian | gloorioiden gloorioitten (glooriain) |
partitiivi | glooriaa | gloorioita |
akkusatiivi | glooria; gloorian |
glooriat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | glooriassa | gloorioissa |
elatiivi | glooriasta | gloorioista |
illatiivi | glooriaan | gloorioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | gloorialla | gloorioilla |
ablatiivi | gloorialta | gloorioilta |
allatiivi | gloorialle | gloorioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | glooriana | gloorioina |
translatiivi | glooriaksi | gloorioiksi |
abessiivi | glooriatta | gloorioitta |
instruktiivi | – | gloorioin |
komitatiivi | – | gloorioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | glooria- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- glooria Kielitoimiston sanakirjassa