häät
Katso myös: haat |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
häät (18) (monikollinen)
- vihkimiseen, jossa kaksi ihmistä vihitään keskenään avioliittoon, liittyvä juhlatilaisuus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhæːt̪/
- tavutus: häät
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | – | häät |
genetiivi | – | häiden häitten |
partitiivi | – | häitä |
akkusatiivi | –; – |
häät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | – | häissä |
elatiivi | – | häistä |
illatiivi | – | häihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | – | häillä |
ablatiivi | – | häiltä |
allatiivi | – | häille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | – | häinä |
translatiivi | – | häiksi |
abessiivi | – | häittä |
instruktiivi | – | häin |
komitatiivi | – | häine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hää- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Keskialasaksan hȫge, jonka merkitys oli ’erilaisten seremonioiden yhteydessä järjestettävät pidot’. Samaa alkuperää on eteläviron hähk, hähä ja hähad. Inkeroisen hǟD ja karjalan kielen heät, hiät sekä saamen vastineet (mm. pohjoissaamen heajat saatu suomen kautta.[1][2]
Käännökset muokkaa
1. vihkiseremonia, jossa kaksi ihmistä solmivat avioliiton
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
hopeahäät, hääateria, hääitku, hääjuhla, hääkansa, hääkellot, hääkimppu, hääkutsu, hääkuva, häälahja, häälento, häämarssi, häämatka, häämenot, hääpari, hääpuhe, hääpuku, hääpäivä, häätalo, häätapa, häävieras, häävuode, hääväki, hääyö, kaksoishäät, kirkkohäät, kultahäät, tanssihäät, timanttihäät
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Jorma Koivulehto: Häät. Virittäjä, 2002, nro 4, s. 490-507. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).