Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hökkeli (6)[1]

  1. hatararakenteinen, tavallisesti pienikokoinen talo tai mökki

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhøkːeli/
  • tavutus: hök‧ke‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hökkeli hökkelit
genetiivi hökkelin hökkelien
hökkeleiden
hökkeleitten
partitiivi hökkeliä hökkeleitä
hökkelejä
akkusatiivi hökkeli;
hökkelin
hökkelit
sisäpaikallissijat
inessiivi hökkelissä hökkeleissä
elatiivi hökkelistä hökkeleistä
illatiivi hökkeliin hökkeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hökkelillä hökkeleillä
ablatiivi hökkeliltä hökkeleiltä
allatiivi hökkelille hökkeleille
muut sijamuodot
essiivi hökkelinä hökkeleinä
translatiivi hökkeliksi hökkeleiksi
abessiivi hökkelittä hökkeleittä
instruktiivi hökkelein
komitatiivi hökkeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hökkeli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hökkelikaupunki, hökkelikylä

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6