[2] Punainen mökki metsänreunassa

Substantiivi

muokkaa

mökki (5-A)

  1. maja, pieni, kevyt rakennus oleskelua varten
  2. vaatimaton omakotitalo
    Rakennamme omaa mökkiä melkein siihen kylän mahtavimman talon naapuriin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmøkːi/, [ˈmø̞k̟ːi]
  • tavutus: mök‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mökki mökit
genetiivi mökin mökkien
(mökkein)
partitiivi mökkiä mökkejä
akkusatiivi mökki;
mökin
mökit
sisäpaikallissijat
inessiivi mökissä mökeissä
elatiivi mökistä mökeistä
illatiivi mökkiin mökkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mökillä mökeillä
ablatiivi mökiltä mökeiltä
allatiivi mökille mökeille
muut sijamuodot
essiivi mökkinä mökkeinä
translatiivi mökiksi mökeiksi
abessiivi mökittä mökeittä
instruktiivi mökein
komitatiivi mökkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo möki-
vahva vartalo mökki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Sana lienee deskriptiivinen. Aiemmin sanalla on ollut negatiivinen sävy. Myönteinen sävy on kehittynyt 1900-luvulla.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hirsimökki, jalasmökki, kesämökki, kotimökki, leikkimökki, lomamökki, lomaosakemökki, metsämökki, mummonmökki, mökkielämä, mökkihöperö, mökkikylä, mökkimatka, mökkinaapuri, mökkirähjä, pihamökki, rantamökki, saunamökki, vaalimökki

Aiheesta muualla

muokkaa
  • mökki Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kirsti Aapala, Klaas Ruppel: Lomalle! Kielikello, 2017, nro 2. Artikkelin verkkoversio.