höllääminen
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahöllääminen (38)
- teonnimi verbistä höllätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | höllääminen | hölläämiset |
| genetiivi | hölläämisen | hölläämisten hölläämisien |
| partitiivi | hölläämistä | hölläämisiä |
| akkusatiivi | höllääminen; hölläämisen |
hölläämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hölläämisessä | hölläämisissä |
| elatiivi | hölläämisestä | hölläämisistä |
| illatiivi | hölläämiseen | hölläämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hölläämisellä | hölläämisillä |
| ablatiivi | hölläämiseltä | hölläämisiltä |
| allatiivi | hölläämiselle | hölläämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hölläämisenä (hölläämisnä) |
hölläämisinä |
| translatiivi | hölläämiseksi | hölläämisiksi |
| abessiivi | hölläämisettä | hölläämisittä |
| instruktiivi | – | hölläämisin |
| komitatiivi | – | hölläämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hölläämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hölläämis- | |