Wikipedia
Katso artikkeli Höylä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Höyliä

Substantiivi

muokkaa

höylä (10)

  1. työkalu, jolla puun tai muun materiaalin pinnasta irrotetaan ohuita kerroksia
  2. (arkikieltä) laite, jolla pankkikortin kohokirjoitus saadaan kopioitua maksuun

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhøy̯læ/
  • tavutus: höy‧lä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi höylä höylät
genetiivi höylän höylien
(höyläin)
partitiivi höylää höyliä
akkusatiivi höylä;
höylän
höylät
sisäpaikallissijat
inessiivi höylässä höylissä
elatiivi höylästä höylistä
illatiivi höylään höyliin
ulkopaikallissijat
adessiivi höylällä höylillä
ablatiivi höylältä höyliltä
allatiivi höylälle höylille
muut sijamuodot
essiivi höylänä höylinä
translatiivi höyläksi höyliksi
abessiivi höylättä höylittä
instruktiivi höylin
komitatiivi höyline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo höylä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ruotsin sanasta hyvel < alasaksan sanasta hövel < keskialasaksan sanasta hobel[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

höylätä, höyläämö, höyläys, sikli

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hammashöylä, höylähirsi, höylähirsitalo, höyläkone, höylälatu, höylänlastu, höylänterä, höyläpenkki, höylätavara, järjestöhöylä, jokapaikanhöylä, juustohöylä, kavahöylä, kutterihöylä, käsihöylä, latuhöylä, oikohöylä, pistohöylä, pitkähöylä, tiehöylä, turpahöylä, urahöylä, uurrehöylä, varhohöylä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • höylä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. höylä.