hajoaminen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
hajoaminen (38)
- hajalleen meneminen, pirstaleiksi meneminen, rikkoutuminen
- Tuhkan tuuleen hajoaminen on täydellistä.
- Korttitalon hajoaminen tapahtuu helposti, mutta yllättää lähes aina.
- Auton hajoaminen pilaa autoloman suurella varmuudella.
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hajoaminen | hajoamiset |
| genetiivi | hajoamisen | hajoamisten hajoamisien |
| partitiivi | hajoamista | hajoamisia |
| akkusatiivi | hajoaminen; hajoamisen |
hajoamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hajoamisessa | hajoamisissa |
| elatiivi | hajoamisesta | hajoamisista |
| illatiivi | hajoamiseen | hajoamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hajoamisella | hajoamisilla |
| ablatiivi | hajoamiselta | hajoamisilta |
| allatiivi | hajoamiselle | hajoamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hajoamisena (hajoamisna) |
hajoamisina |
| translatiivi | hajoamiseksi | hajoamisiksi |
| abessiivi | hajoamisetta | hajoamisitta |
| instruktiivi | – | hajoamisin |
| komitatiivi | – | hajoamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hajoamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hajoamis- | |
Etymologia muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- hajoaminen Tieteen termipankissa
Verbi muokkaa
hajoaminen
- (taivutusmuoto) IV-infinitiivi verbistä hajota