hallitsevuus

Suomi

Substantiivi

hallitsevuus (40)

se, että on hallitseva

Ääntäminen

IPA: /ˈhɑlːit̪ˌseʋuːs/
tavutus: hal‧lit‧se‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hallitsevuus	hallitsevuudet
genetiivi	hallitsevuuden	hallitsevuuksien
partitiivi	hallitsevuutta	hallitsevuuksia
akkusatiivi	hallitsevuus; hallitsevuuden	hallitsevuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hallitsevuudessa	hallitsevuuksissa
elatiivi	hallitsevuudesta	hallitsevuuksista
illatiivi	hallitsevuuteen	hallitsevuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hallitsevuudella	hallitsevuuksilla
ablatiivi	hallitsevuudelta	hallitsevuuksilta
allatiivi	hallitsevuudelle	hallitsevuuksille
muut sijamuodot
essiivi	hallitsevuutena	hallitsevuuksina
translatiivi	hallitsevuudeksi	hallitsevuuksiksi
abessiivi	hallitsevuudetta	hallitsevuuksitta
instruktiivi	–	hallitsevuuksin
komitatiivi	–	hallitsevuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	hallitsevuude-
vahva vartalo	hallitsevuute-
konsonantti- vartalo	hallitsevuut-

Etymologia

sanan hallitseva vartalosta hallitsev- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on hallitseva

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hallitsevuus Kielitoimiston sanakirjassa