hallitseva

SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

hallitseva (10) (komparatiivi hallitsevampi, superlatiivi hallitsevin) (taivutus [luo])

  1. sellainen, joka hallitsee, jolla on valta muihin nähden
  2. (urheilu) sellainen, joka on voittanut edellisen kerran mestaruuden
    hallitseva maailmanmestari

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhɑlːit̪ˌseʋɑ/
  • tavutus: hal‧lit‧se‧va

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

VerbiMuokkaa

hallitseva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hallita

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hallitseva hallitsevat
genetiivi hallitsevan hallitsevien
(hallitsevain)
partitiivi hallitsevaa hallitsevia
akkusatiivi hallitseva; hallitsevan hallitsevat
sisäpaikallissijat
inessiivi hallitsevassa hallitsevissa
elatiivi hallitsevasta hallitsevista
illatiivi hallitsevaan hallitseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hallitsevalla hallitsevilla
ablatiivi hallitsevalta hallitsevilta
allatiivi hallitsevalle hallitseville
muut sijamuodot
essiivi hallitsevana hallitsevina
translatiivi hallitsevaksi hallitseviksi
abessiivi hallitsevatta hallitsevitta
instruktiivi hallitsevin
komitatiivi hallitsevine