vallitseva

Suomi

Adjektiivi

vallitseva (10)

1. parhaillaan oleva

   vallitsevat olosuhteet

2. valta-asemassa oleva

   Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus. (otsikko, yle.fi)

3. (perinnöllisyystiede) dominantti

   vallitseva periytyminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑlːit̪ˌseʋɑ/
• tavutus: val‧lit‧se‧va

Käännökset

1. parhaillaan oleva

englanti: existing

2. valta-asemassa oleva

englanti: predominant

3. genetiikka

englanti: dominant

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• [2] genetiikka: peittyvä

Aiheesta muualla

• vallitseva Kielitoimiston sanakirjassa
• vallitseva Tieteen termipankissa

Verbi

vallitseva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vallita

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vallitseva	vallitsevat
genetiivi	vallitsevan	vallitsevien (vallitsevain)
partitiivi	vallitsevaa	vallitsevia
akkusatiivi	vallitseva; vallitsevan	vallitsevat
sisäpaikallissijat
inessiivi	vallitsevassa	vallitsevissa
elatiivi	vallitsevasta	vallitsevista
illatiivi	vallitsevaan	vallitseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vallitsevalla	vallitsevilla
ablatiivi	vallitsevalta	vallitsevilta
allatiivi	vallitsevalle	vallitseville
muut sijamuodot
essiivi	vallitsevana	vallitsevina
translatiivi	vallitsevaksi	vallitseviksi
abessiivi	vallitsevatta	vallitsevitta
instruktiivi	–	vallitsevin
komitatiivi	–	vallitsevine