vallitseva
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaavallitseva (10)
- parhaillaan oleva
- vallitsevat olosuhteet
- valta-asemassa oleva
- Myytti tiiviistä ekokaupungista – eli kertomus siitä miten ajatusharhasta tuli vallitseva totuus. (otsikko, yle.fi)
- (perinnöllisyystiede) dominantti
- vallitseva periytyminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑlːit̪ˌseʋɑ/
- tavutus: val‧lit‧se‧va
Käännökset
muokkaa1. parhaillaan oleva
|
2. valta-asemassa oleva
|
3. genetiikka
|
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaa- [2] genetiikka: peittyvä
Aiheesta muualla
muokkaa- vallitseva Kielitoimiston sanakirjassa
- vallitseva Tieteen termipankissa
Verbi
muokkaavallitseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vallita
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vallitseva | vallitsevat |
genetiivi | vallitsevan | vallitsevien (vallitsevain) |
partitiivi | vallitsevaa | vallitsevia |
akkusatiivi | vallitseva; vallitsevan |
vallitsevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vallitsevassa | vallitsevissa |
elatiivi | vallitsevasta | vallitsevista |
illatiivi | vallitsevaan | vallitseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vallitsevalla | vallitsevilla |
ablatiivi | vallitsevalta | vallitsevilta |
allatiivi | vallitsevalle | vallitseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vallitsevana | vallitsevina |
translatiivi | vallitsevaksi | vallitseviksi |
abessiivi | vallitsevatta | vallitsevitta |
instruktiivi | – | vallitsevin |
komitatiivi | – | vallitsevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vallitseva- | |
vahva vartalo | vallitseva- | |
konsonantti- vartalo |
- |