dominantti
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaadominantti (5-C) (komparatiivi dominantimpi, superlatiivi dominantein) (taivutus [luo])
- hallitseva, dominoiva
- ~ alleeli
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈdomiˌnɑnt̪ːi/
- tavutus: do‧mi‧nant‧ti
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: dominantisti
Aiheesta muualla
muokkaa- dominantti Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaadominantti (5)
- (musiikki) sävelasteikon 5. aste
- A-duurin dominantti on E ja E-duuri on näin ollen sen dominanttisävellaji.
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | dominantti | dominantit |
| genetiivi | dominantin | dominanttien (dominanttein) |
| partitiivi | dominanttia | dominantteja |
| akkusatiivi | dominantti; dominantin |
dominantit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | dominantissa | dominanteissa |
| elatiivi | dominantista | dominanteista |
| illatiivi | dominanttiin | dominantteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | dominantilla | dominanteilla |
| ablatiivi | dominantilta | dominanteilta |
| allatiivi | dominantille | dominanteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | dominanttina | dominantteina |
| translatiivi | dominantiksi | dominanteiksi |
| abessiivi | dominantitta | dominanteitta |
| instruktiivi | – | dominantein |
| komitatiivi | – | dominantteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | dominanti- | |
| vahva vartalo | dominantti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. sävelasteikon 5. aste
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaVieruskäsitteet
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: subdominantti
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- dominantti Kielitoimiston sanakirjassa