Adjektiivi

muokkaa

hammastettu (1-C)

  1. sellainen, johon on tehty hammastus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑmːɑst̪et̪ːuˣ/
  • tavutus: ham‧mas‧tet‧tu

Etymologia

muokkaa

hammastettu

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä hammastaa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hammastettu hammastetut
genetiivi hammastetun hammastettujen
partitiivi hammastettua hammastettuja
akkusatiivi hammastettu;
hammastetun
hammastetut
sisäpaikallissijat
inessiivi hammastetussa hammastetuissa
elatiivi hammastetusta hammastetuista
illatiivi hammastettuun hammastettuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hammastetulla hammastetuilla
ablatiivi hammastetulta hammastetuilta
allatiivi hammastetulle hammastetuille
muut sijamuodot
essiivi hammastettuna hammastettuina
translatiivi hammastetuksi hammastetuiksi
abessiivi hammastetutta hammastetuitta
instruktiivi hammastetuin
komitatiivi hammastettuine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}