Wikipedia
Katso artikkeli Hammastus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

hammastus (39)[1]

  1. esimerkiksi hammaspyörässä tai sahan terässä olevat hampaat kokonaisuutena
  2. postimerkin tai lävistetyn paperin reunaan leikattu polveileva muoto
  3. edellisten valmistaminen: hammastaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑmːɑst̪us/
  • tavutus: ham‧mas‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hammastus hammastukset
genetiivi hammastuksen hammastusten
hammastuksien
partitiivi hammastusta hammastuksia
akkusatiivi hammastus;
hammastuksen
hammastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hammastuksessa hammastuksissa
elatiivi hammastuksesta hammastuksista
illatiivi hammastukseen hammastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hammastuksella hammastuksilla
ablatiivi hammastukselta hammastuksilta
allatiivi hammastukselle hammastuksille
muut sijamuodot
essiivi hammastuksena hammastuksina
translatiivi hammastukseksi hammastuksiksi
abessiivi hammastuksetta hammastuksitta
instruktiivi hammastuksin
komitatiivi hammastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hammastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hammastus-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39