Substantiivi

muokkaa

hankinta (9-J) (monikko hankinnat)

  1. teko, jolla hankitaan jotakin
  2. hankittu asia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑŋkint̪ɑ/
  • tavutus: han‧kin‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hankinta hankinnat
genetiivi hankinnan hankintojen
(hankintain)
partitiivi hankintaa hankintoja
akkusatiivi hankinta;
hankinnan
hankinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi hankinnassa hankinnoissa
elatiivi hankinnasta hankinnoista
illatiivi hankintaan hankintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hankinnalla hankinnoilla
ablatiivi hankinnalta hankinnoilta
allatiivi hankinnalle hankinnoille
muut sijamuodot
essiivi hankintana hankintoina
translatiivi hankinnaksi hankinnoiksi
abessiivi hankinnatta hankinnoitta
instruktiivi hankinnoin
komitatiivi hankintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hankinna-
vahva vartalo hankinta-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi hankkia + johdin -nta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alihankinta, hankinta-aika, hankintahakkuu, hankintahinta, hankintakauppa, hankintakulut, hankintakustannukset, hankintaluettelo, hankintasopimus, jälleenhankinta-arvo, jäsenhankinta, kalustohankinta, uushankinta, vaatehankinta, yhteishankinta

Aiheesta muualla

muokkaa