haravointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- haravan käyttö; maan puhdistaminen roskista t. lehdistä haravaa käyttäen
- etsintäoperaatio, jonkin järjestelmällinen läpikäynti
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑrɑˌʋoi̯nt̪i/
- tavutus: ha‧ra‧voin‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haravointi | haravoinnit |
genetiivi | haravoinnin | haravointien (haravointein) |
partitiivi | haravointia | haravointeja |
akkusatiivi | haravointi; haravoinnin |
haravoinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haravoinnissa | haravoinneissa |
elatiivi | haravoinnista | haravoinneista |
illatiivi | haravointiin | haravointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haravoinnilla | haravoinneilla |
ablatiivi | haravoinnilta | haravoinneilta |
allatiivi | haravoinnille | haravoinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haravointina | haravointeina |
translatiivi | haravoinniksi | haravoinneiksi |
abessiivi | haravoinnitta | haravoinneitta |
instruktiivi | – | haravoinnein |
komitatiivi | – | haravointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | haravoinni- | |
vahva vartalo | haravointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. haravan käyttö; maan puhdistaminen roskista t. lehdistä haravaa käyttäen
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- haravointi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J