hartsi

Katso artikkeli Hartsi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

hartsi (5)

erityisesti havupuun pihka, joka on puhdistettu kuumentamalla, jolloin kevyemmät yhdisteet haihtuvat
synteettisiä polymeeriseoksia, joita käytetään erilaisten muovien raaka-aineina
(musiikki) jousisoittimien jousiin hangattavaa kovetettua pihkaa

Ääntäminen

IPA: /ˈhɑrt̪si/, [ˈhɑ̝rtsi]
tavutus: hart‧si

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hartsi	hartsit
genetiivi	hartsin	hartsien (hartsein)
partitiivi	hartsia	hartseja
akkusatiivi	hartsi; hartsin	hartsit
sisäpaikallissijat
inessiivi	hartsissa	hartseissa
elatiivi	hartsista	hartseista
illatiivi	hartsiin	hartseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hartsilla	hartseilla
ablatiivi	hartsilta	hartseilta
allatiivi	hartsille	hartseille
muut sijamuodot
essiivi	hartsina	hartseina
translatiivi	hartsiksi	hartseiksi
abessiivi	hartsitta	hartseitta
instruktiivi	–	hartsein
komitatiivi	–	hartseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hartsi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Hartsi on laina ruotsin sanasta harts, 'hartsi', 'pihka'. Ruotsin sana puolestaan pohjautuu saksan sanaan Harz. Hartsin ensiesiintymä suomen kirjakielessä tapahtui vuoden 1751 almanakassa.^[1]

Käännökset

1. havupuun hartsi

englanti: resin, rosin, colophony

saksa: Harz n.

2. synteettisiä polymeeriseoksia, joita käytetään erilaisten muovien raaka-aineina

englanti: resin

saksa: Harz n.

Aiheesta muualla

hartsi Kielitoimiston sanakirjassa
hartsi Tieteen termipankissa

Viitteet

↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 175. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.

[1] Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 175. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.

[1]