Wikipedia
Katso artikkeli Pihka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Pihkavuoto vaurioituneen männyn kyljestä

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pihka (9)

  1. öljyjä ja hartseja sisältävä seos, jota havupuut erittävät haavojensa suojaksi

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈpiçkɑ̝]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pihka pihkat
genetiivi pihkan pihkojen
(pihkain)
partitiivi pihkaa pihkoja
akkusatiivi pihka;
pihkan
pihkat
sisäpaikallissijat
inessiivi pihkassa pihkoissa
elatiivi pihkasta pihkoista
illatiivi pihkaan pihkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pihkalla pihkoilla
ablatiivi pihkalta pihkoilta
allatiivi pihkalle pihkoille
muut sijamuodot
essiivi pihkana pihkoina
translatiivi pihkaksi pihkoiksi
abessiivi pihkatta pihkoitta
instruktiivi pihkoin
komitatiivi pihkoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hajupihka, lapsenpihka, meripihka, pihkamaito, pihkaniska, pihkapuu, pihkatiehye, pihkavuoto, pirunpihka

IdiomitMuokkaa

  • olla pihkassa
    (arkikieltä) olla ihastunut tai rakastunut johonkuhun

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • pihka Kielitoimiston sanakirjassa
  • pihka Tieteen termipankissa