haukkaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahaukkaaminen (38)
- teonnimi verbistä haukata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haukkaaminen | haukkaamiset |
| genetiivi | haukkaamisen | haukkaamisten haukkaamisien |
| partitiivi | haukkaamista | haukkaamisia |
| akkusatiivi | haukkaaminen; haukkaamisen |
haukkaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haukkaamisessa | haukkaamisissa |
| elatiivi | haukkaamisesta | haukkaamisista |
| illatiivi | haukkaamiseen | haukkaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haukkaamisella | haukkaamisilla |
| ablatiivi | haukkaamiselta | haukkaamisilta |
| allatiivi | haukkaamiselle | haukkaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haukkaamisena (haukkaamisna) |
haukkaamisina |
| translatiivi | haukkaamiseksi | haukkaamisiksi |
| abessiivi | haukkaamisetta | haukkaamisitta |
| instruktiivi | – | haukkaamisin |
| komitatiivi | – | haukkaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haukkaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
haukkaamis- | |