haukkuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahaukkuminen (38)
- teonnimi verbistä haukkua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haukkuminen | haukkumiset |
| genetiivi | haukkumisen | haukkumisten haukkumisien |
| partitiivi | haukkumista | haukkumisia |
| akkusatiivi | haukkuminen; haukkumisen |
haukkumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haukkumisessa | haukkumisissa |
| elatiivi | haukkumisesta | haukkumisista |
| illatiivi | haukkumiseen | haukkumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haukkumisella | haukkumisilla |
| ablatiivi | haukkumiselta | haukkumisilta |
| allatiivi | haukkumiselle | haukkumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haukkumisena (haukkumisna) |
haukkumisina |
| translatiivi | haukkumiseksi | haukkumisiksi |
| abessiivi | haukkumisetta | haukkumisitta |
| instruktiivi | – | haukkumisin |
| komitatiivi | – | haukkumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haukkumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
haukkumis- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- haukkuminen Kielitoimiston sanakirjassa