haukunta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhɑu̯kunt̪ɑ/
- tavutus: hau‧kun‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haukunta | haukunnat |
genetiivi | haukunnan | haukuntojen (haukuntain) |
partitiivi | haukuntaa | haukuntoja |
akkusatiivi | haukunta; haukunnan |
haukunnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haukunnassa | haukunnoissa |
elatiivi | haukunnasta | haukunnoista |
illatiivi | haukuntaan | haukuntoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haukunnalla | haukunnoilla |
ablatiivi | haukunnalta | haukunnoilta |
allatiivi | haukunnalle | haukunnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haukuntana | haukuntoina |
translatiivi | haukunnaksi | haukunnoiksi |
abessiivi | haukunnatta | haukunnoitta |
instruktiivi | – | haukunnoin |
komitatiivi | – | haukuntoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | haukunna- | |
vahva vartalo | haukunta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. haukkuminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- haukunta Kielitoimiston sanakirjassa