Substantiivi

muokkaa

haveri (6)

  1. (merenkulku) vesiliikenteessä tapahtunut onnettomuus
    Maalla on helppo olla viisas, kun merellä on tapahtunut haveri.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑʋeri/, [ˈhɑ̝ʋe̞ri]
  • tavutus: ha‧ve‧ri

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • Sanan alkuperä on epäselvä. Eräiden lähteiden mukaan se juontuisi arabian sanasta àwārīya, verbistä عور, àwār, merkityksessä ”laidan yli vaaran uhatessa heitetyistä tavaroista koituneen vahingon jako”, ranskaan n. vuonna 1200 genovan, katalaanin tai provensiaalin kautta. (CNRTL) Toisaalta esimerkiksi Oxford English Dictionaryn mukaan tämä teoria on kumottu ja arabian sana olisikin laina eurooppalaisista kielistä. Eräs mahdollinen alkuperä on italian avere, vanhan ranskan aveir, merkityksessä ”omaisuus” ja siten ”omaisuudesta tai kauppatavarasta peritty vero”, mikä on sanan varhaisin tunnettu käyttö merenkulussa.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • haveri Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

haveri n. (3) (yks. määr. haveriet[luo], mon. epämäär. haverier [luo], mon. määr. haverierna [luo])

  1. haveri