heikenne
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (valokuvaus) kemikaali, jolla heikennetään kehityksen jälkeen liian tiheää filmiä muuttamalla sen metallinen hopea helppoliukoisiksi yhdisteiksi
- Myös liian tummien paperisten valokuvien korjailuun voidaan käyttää heikennettä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhei̯kenːeˣ/
- tavutus: hei‧ken‧ne
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heikenne | heikenteet |
genetiivi | heikenteen | heikenteiden heikenteitten |
partitiivi | heikennettä | heikenteitä |
akkusatiivi | heikenne; heikenteen |
heikenteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heikenteessä | heikenteissä |
elatiivi | heikenteestä | heikenteistä |
illatiivi | heikenteeseen | heikenteisiin heikenteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heikenteellä | heikenteillä |
ablatiivi | heikenteeltä | heikenteiltä |
allatiivi | heikenteelle | heikenteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heikenteenä | heikenteinä |
translatiivi | heikenteeksi | heikenteiksi |
abessiivi | heikenteettä | heikenteittä |
instruktiivi | – | heikentein |
komitatiivi | – | heikenteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | heikentee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
heikennet- |
Käännökset
muokkaa1. kemikaali, jolla heikennetään kehityksen jälkeen liian tiheää filmiä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- heikenne Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaaheikenne
- (taivutusmuoto) potentiaalin preesensin konnegaatiomuoto verbistä heiketä
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-J