heikenne
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (valokuvaus) kemikaali, jolla heikennetään kehityksen jälkeen liian tiheää filmiä muuttamalla sen metallinen hopea helppoliukoisiksi yhdisteiksi
- Myös liian tummien paperisten valokuvien korjailuun voidaan käyttää heikennettä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhei̯kenːeˣ/
- tavutus: hei‧ken‧ne
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heikenne | heikenteet |
| genetiivi | heikenteen | heikenteiden heikenteitten |
| partitiivi | heikennettä | heikenteitä |
| akkusatiivi | heikenne; heikenteen |
heikenteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heikenteessä | heikenteissä |
| elatiivi | heikenteestä | heikenteistä |
| illatiivi | heikenteeseen | heikenteisiin heikenteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heikenteellä | heikenteillä |
| ablatiivi | heikenteeltä | heikenteiltä |
| allatiivi | heikenteelle | heikenteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heikenteenä | heikenteinä |
| translatiivi | heikenteeksi | heikenteiksi |
| abessiivi | heikenteettä | heikenteittä |
| instruktiivi | – | heikentein |
| komitatiivi | – | heikenteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | heikentee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
heikennet- | |
Käännökset
muokkaa1. kemikaali, jolla heikennetään kehityksen jälkeen liian tiheää filmiä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- heikenne Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaaheikenne
- (taivutusmuoto) potentiaalin preesensin konnegaatiomuoto verbistä heiketä
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-J