kehite
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkehit̪eˣ/
- tavutus: ke‧hi‧te
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kehite | kehitteet |
| genetiivi | kehitteen | kehitteiden kehitteitten |
| partitiivi | kehitettä | kehitteitä |
| akkusatiivi | kehite; kehitteen |
kehitteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kehitteessä | kehitteissä |
| elatiivi | kehitteestä | kehitteistä |
| illatiivi | kehitteeseen | kehitteisiin kehitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kehitteellä | kehitteillä |
| ablatiivi | kehitteeltä | kehitteiltä |
| allatiivi | kehitteelle | kehitteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kehitteenä | kehitteinä |
| translatiivi | kehitteeksi | kehitteiksi |
| abessiivi | kehitteettä | kehitteittä |
| instruktiivi | – | kehittein |
| komitatiivi | – | kehitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kehittee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kehitet- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kemikaali(t), jotka kehittävät valotetun kuvan näkyviin
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kehite Kielitoimiston sanakirjassa