kemikaali
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kemiallisista aineista ja yhdisteistä käytettävä yhteisnimitys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkemiˌkɑːli/
- tavutus: ke‧mi‧kaa‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kemikaali | kemikaalit |
genetiivi | kemikaalin | kemikaalien (kemikaalein) |
partitiivi | kemikaalia | kemikaaleja |
akkusatiivi | kemikaali; kemikaalin |
kemikaalit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kemikaalissa | kemikaaleissa |
elatiivi | kemikaalista | kemikaaleista |
illatiivi | kemikaaliin | kemikaaleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kemikaalilla | kemikaaleilla |
ablatiivi | kemikaalilta | kemikaaleilta |
allatiivi | kemikaalille | kemikaaleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kemikaalina | kemikaaleina |
translatiivi | kemikaaliksi | kemikaaleiksi |
abessiivi | kemikaalitta | kemikaaleitta |
instruktiivi | – | kemikaalein |
komitatiivi | – | kemikaaleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kemikaali- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. kemiallisista aineista ja yhdisteistä käytettävä yhteisnimitys
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakemikaalikauppa, kemikaaliliike, tutkimuskemikaali
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5