heittelehtiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaheittelehtiminen (38)
- teonnimi verbistä heittelehtiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heittelehtiminen | heittelehtimiset |
| genetiivi | heittelehtimisen | heittelehtimisten heittelehtimisien |
| partitiivi | heittelehtimistä | heittelehtimisiä |
| akkusatiivi | heittelehtiminen; heittelehtimisen |
heittelehtimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heittelehtimisessä | heittelehtimisissä |
| elatiivi | heittelehtimisestä | heittelehtimisistä |
| illatiivi | heittelehtimiseen | heittelehtimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heittelehtimisellä | heittelehtimisillä |
| ablatiivi | heittelehtimiseltä | heittelehtimisiltä |
| allatiivi | heittelehtimiselle | heittelehtimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heittelehtimisenä (heittelehtimisnä) |
heittelehtimisinä |
| translatiivi | heittelehtimiseksi | heittelehtimisiksi |
| abessiivi | heittelehtimisettä | heittelehtimisittä |
| instruktiivi | – | heittelehtimisin |
| komitatiivi | – | heittelehtimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | heittelehtimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
heittelehtimis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi heittelehtiä + johdin -minen