heittiö

Suomi

Substantiivi

heittiö (3)

kunniaton tai moraaliton henkilö
pikkurikollinen

Ääntäminen

IPA: [heitːiø]

Tavutus

tavutus: heit‧ti‧ö

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	heittiö	heittiöt
genetiivi	heittiön	heittiöiden heittiöitten
partitiivi	heittiötä	heittiöitä
akkusatiivi	heittiö; heittiön	heittiöt
sisäpaikallissijat
inessiivi	heittiössä	heittiöissä
elatiivi	heittiöstä	heittiöistä
illatiivi	heittiöön	heittiöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	heittiöllä	heittiöillä
ablatiivi	heittiöltä	heittiöiltä
allatiivi	heittiölle	heittiöille
muut sijamuodot
essiivi	heittiönä	heittiöinä
translatiivi	heittiöksi	heittiöiksi
abessiivi	heittiöttä	heittiöittä
instruktiivi	–	heittiöin
komitatiivi	–	heittiöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	heittiö-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kunniaton henkilö

englanti: scoundrel, villain
espanja: canalla m./f., villano m.
esperanto: kanajlo
italia: canaglia f., farabutto m.

kroaatti: hulja f., zlikovac m.
ranska: canaille f., scélérat m.
ruotsi: skurk, usling
tšekki: darebák m., gauner m.

Liittyvät sanat

Synonyymit

retku, renttu
roisto, lurjus

Aiheesta muualla

heittiö Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=heittiö&oldid=3927763”