helma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- paidan, hameen tms. vaatekappaleen tai muun alaosa (myös kuvaannollisesti)
- Lapset roikkuivat äitinsä helmoissa.
- Pitkätakki on tavallisesti helmastaan halki.
- Auton helmat olivat lommoilla.
- Poika pakeni ja kätkeytyi metsän helmaan, jossa hän tunsi olonsa turvalliseksi.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhelmɑ/
- tavutus: hel‧ma
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | helma | helmat |
genetiivi | helman | helmojen (helmain) |
partitiivi | helmaa | helmoja |
akkusatiivi | helma; helman |
helmat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | helmassa | helmoissa |
elatiivi | helmasta | helmoista |
illatiivi | helmaan | helmoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | helmalla | helmoilla |
ablatiivi | helmalta | helmoilta |
allatiivi | helmalle | helmoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helmana | helmoina |
translatiivi | helmaksi | helmoiksi |
abessiivi | helmatta | helmoitta |
instruktiivi | – | helmoin |
komitatiivi | – | helmoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | helma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaahameenhelma, helmalauta, helmapelti, helmasynti, hienohelma, kellohelma, paidanhelma, rimpsuhelma
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9