Substantiivi

muokkaa

hengetär (32-C)

  1. naispuolinen henki(olento)

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hengetär hengettäret
genetiivi hengettären hengetärten
hengettärien
partitiivi hengetärtä hengettäriä
akkusatiivi hengetär;
hengettären
hengettäret
sisäpaikallissijat
inessiivi hengettäressä hengettärissä
elatiivi hengettärestä hengettäristä
illatiivi hengettäreen hengettäriin
ulkopaikallissijat
adessiivi hengettärellä hengettärillä
ablatiivi hengettäreltä hengettäriltä
allatiivi hengettärelle hengettärille
muut sijamuodot
essiivi hengettärenä
(hengetärnä)
hengettärinä
translatiivi hengettäreksi hengettäriksi
abessiivi hengettärettä hengettärittä
instruktiivi hengettärin
komitatiivi hengettärine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hengettäre-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hengetär-

Etymologia

muokkaa

nomini henki + johdin -tär

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa