henkisyys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
henkisyys (40)
- se, että on henkinen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈheŋkisyːs/
- tavutus: hen‧ki‧syys
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | henkisyys | henkisyydet |
genetiivi | henkisyyden | henkisyyksien |
partitiivi | henkisyyttä | henkisyyksiä |
akkusatiivi | henkisyys; henkisyyden |
henkisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | henkisyydessä | henkisyyksissä |
elatiivi | henkisyydestä | henkisyyksistä |
illatiivi | henkisyyteen | henkisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | henkisyydellä | henkisyyksillä |
ablatiivi | henkisyydeltä | henkisyyksiltä |
allatiivi | henkisyydelle | henkisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | henkisyytenä | henkisyyksinä |
translatiivi | henkisyydeksi | henkisyyksiksi |
abessiivi | henkisyydettä | henkisyyksittä |
instruktiivi | – | henkisyyksin |
komitatiivi | – | henkisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | henkisyyde- | |
vahva vartalo | henkisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
henkisyyt- |
Etymologia muokkaa
sanan henkinen vartalosta henkis- ja suffiksista -yys
Käännökset muokkaa
1. se, että on henkinen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |