Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

henkisyys (40)

  1. se, että on henkinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈheŋkisyːs/
  • tavutus: hen‧ki‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi henkisyys henkisyydet
genetiivi henkisyyden henkisyyksien
partitiivi henkisyyttä henkisyyksiä
akkusatiivi henkisyys;
henkisyyden
henkisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi henkisyydessä henkisyyksissä
elatiivi henkisyydestä henkisyyksistä
illatiivi henkisyyteen henkisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi henkisyydellä henkisyyksillä
ablatiivi henkisyydeltä henkisyyksiltä
allatiivi henkisyydelle henkisyyksille
muut sijamuodot
essiivi henkisyytenä henkisyyksinä
translatiivi henkisyydeksi henkisyyksiksi
abessiivi henkisyydettä henkisyyksittä
instruktiivi henkisyyksin
komitatiivi henkisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo henkisyyde-
vahva vartalo henkisyyte-
konsonantti-
vartalo
henkisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan henkinen vartalosta henkis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ahdashenkisyys

Aiheesta muualla muokkaa