hiippailija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- henkilö, joka hiippailee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhiːpːɑi̯ˌlijɑ/
- tavutus: hiip‧pai‧li‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiippailija | hiippailijat |
genetiivi | hiippailijan | hiippailijoiden hiippailijoitten (hiippailijain) |
partitiivi | hiippailijaa | hiippailijoita |
akkusatiivi | hiippailija; hiippailijan |
hiippailijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiippailijassa | hiippailijoissa |
elatiivi | hiippailijasta | hiippailijoista |
illatiivi | hiippailijaan | hiippailijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiippailijalla | hiippailijoilla |
ablatiivi | hiippailijalta | hiippailijoilta |
allatiivi | hiippailijalle | hiippailijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiippailijana | hiippailijoina |
translatiivi | hiippailijaksi | hiippailijoiksi |
abessiivi | hiippailijatta | hiippailijoitta |
instruktiivi | – | hiippailijoin |
komitatiivi | – | hiippailijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hiippailija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hiippailija Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12