Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hiippari (6)

  1. (puhekieltä) jossakin luvatta liikkuva henkilö
  2. (puhekieltä) laittomilla tai hämäräperäisillä asioilla liikkuva henkilö, epäilyttävä kuljeskelija

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhiːpːɑri/
  • tavutus: hiip‧pa‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiippari hiipparit
genetiivi hiipparin hiipparien
hiippareiden
hiippareitten
partitiivi hiipparia hiippareita
hiippareja
akkusatiivi hiippari;
hiipparin
hiipparit
sisäpaikallissijat
inessiivi hiipparissa hiippareissa
elatiivi hiipparista hiippareista
illatiivi hiippariin hiippareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiipparilla hiippareilla
ablatiivi hiipparilta hiippareilta
allatiivi hiipparille hiippareille
muut sijamuodot
essiivi hiipparina hiippareina
translatiivi hiippariksi hiippareiksi
abessiivi hiipparitta hiippareitta
instruktiivi hiipparein
komitatiivi hiippareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hiippari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa