Substantiivi

muokkaa

hilkku (1-A)

  1. (vanhentunut, leikkimielinen) 25 pennin kolikko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hilkku hilkut
genetiivi hilkun hilkkujen
partitiivi hilkkua hilkkuja
akkusatiivi hilkku;
hilkun
hilkut
sisäpaikallissijat
inessiivi hilkussa hilkuissa
elatiivi hilkusta hilkuista
illatiivi hilkkuun hilkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hilkulla hilkuilla
ablatiivi hilkulta hilkuilta
allatiivi hilkulle hilkuille
muut sijamuodot
essiivi hilkkuna hilkkuina
translatiivi hilkuksi hilkuiksi
abessiivi hilkutta hilkuitta
instruktiivi hilkuin
komitatiivi hilkkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hilku-
vahva vartalo hilkku-
konsonantti-
vartalo
-

Idiomit

muokkaa

olla hilkulla

  1. olla lähellä
    Kukkaruukku putosi parvekkeelta ja oli hilkulla ettei osunut!