hippa
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- leikki, jossa pyritään saamaan toinen kiinni ja tekemään hänestä vuorollaan hippa
- hippaleikin leikkijä, jonka tehtävä on ottaa muita kiinni
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhipːɑ/
- tavutus: hip‧pa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hippa | hipat |
| genetiivi | hipan | hippojen (hippain) |
| partitiivi | hippaa | hippoja |
| akkusatiivi | hippa; hipan |
hipat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hipassa | hipoissa |
| elatiivi | hipasta | hipoista |
| illatiivi | hippaan | hippoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hipalla | hipoilla |
| ablatiivi | hipalta | hipoilta |
| allatiivi | hipalle | hipoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hippana | hippoina |
| translatiivi | hipaksi | hipoiksi |
| abessiivi | hipatta | hipoitta |
| instruktiivi | – | hipoin |
| komitatiivi | – | hippoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hipa- | |
| vahva vartalo | hippa- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. leikki
|
Ks. hippaleikki |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: hippasilla
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hippa Kielitoimiston sanakirjassa