hirvittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahirvittäminen (38)
- teonnimi verbistä hirvittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hirvittäminen | hirvittämiset |
genetiivi | hirvittämisen | hirvittämisten hirvittämisien |
partitiivi | hirvittämistä | hirvittämisiä |
akkusatiivi | hirvittäminen; hirvittämisen |
hirvittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hirvittämisessä | hirvittämisissä |
elatiivi | hirvittämisestä | hirvittämisistä |
illatiivi | hirvittämiseen | hirvittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hirvittämisellä | hirvittämisillä |
ablatiivi | hirvittämiseltä | hirvittämisiltä |
allatiivi | hirvittämiselle | hirvittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hirvittämisenä (hirvittämisnä) |
hirvittämisinä |
translatiivi | hirvittämiseksi | hirvittämisiksi |
abessiivi | hirvittämisettä | hirvittämisittä |
instruktiivi | – | hirvittämisin |
komitatiivi | – | hirvittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hirvittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hirvittämis- |