Hirvivaaran merkki, viralliselta nimeltään "Hirvieläimiä"

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hirvivaara (9)[1]

  1. kasvanut hirvikolarin todennäköisyys, osoitetaan liikennemerkeillä, joilla merkitään hirvien tien ylityspaikat

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhirʋiˌʋɑːrɑ/
  • tavutus: hir‧vi‧vaa‧ra

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hirvivaara hirvivaarat
genetiivi hirvivaaran hirvivaarojen
(hirvivaarain)
partitiivi hirvivaaraa hirvivaaroja
akkusatiivi hirvivaara;
hirvivaaran
hirvivaarat
sisäpaikallissijat
inessiivi hirvivaarassa hirvivaaroissa
elatiivi hirvivaarasta hirvivaaroista
illatiivi hirvivaaraan hirvivaaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hirvivaaralla hirvivaaroilla
ablatiivi hirvivaaralta hirvivaaroilta
allatiivi hirvivaaralle hirvivaaroille
muut sijamuodot
essiivi hirvivaarana hirvivaaroina
translatiivi hirvivaaraksi hirvivaaroiksi
abessiivi hirvivaaratta hirvivaaroitta
instruktiivi hirvivaaroin
komitatiivi hirvivaaroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hirvivaara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9